lauantai 13. kesäkuuta 2015

Viime kesä...

Viime kesänä olin ratsastusleirillä Hollolassa eräällä pienellä talilla. Tässä postauksessa on viime kesän leirikuvia. Muistelen viime kesän leiriä mielelläni, sillä pian menen uudelleen samaan paikkaan leirille.
     Minua jännittää viikonpäästä alkava leiri, niin kuin viime vuonnakin. Minua pelottaa, että olen muita paljon huonompi tai nuorempi ratsastaja. Se pelko on ihan turha, sillä leirillehän mennään oppimaan, eikä näyttämään mitä osaa. Minua pelottaa myös se, että muut leiriläiset ovat kamalan ilkeitä, tai muuten outoja ja vasten mielisiä. Tuota pelkoa olen valittanut serkulleni Eevalle, joka on ollut monilla eri ratsastusleireillä. Eeva on kyllä vakuutellut, että tähän asti kaikki leiriläiset  jotka hän on tavannut ovat olleet ihan siedettäviä. Luulen, että asia on niin niin kuin Eeva sanoo. Mutta silti minua pelottaa, että nolaan itseni muiden leiriläisten silmissä. Olisi myös kamalaa tulla kipeäksi kesken leirin ja joutua palaamaan kotiin. Tai tippua hevosen selästä, sitä minä en ikinä pelkää ratsastaessani, mutta nyt sekin tuntuu hieman pelottavalta. Enkä mä kummiskaan putoa...
     Minä olen kerran elämässäni pudonnut hevosen selästä, ja se tapahtui viime talvena. Hyppäsimme estettä pääty-ympyrällä, eikä hevonen jolla ratsastin meenannut taipua ja kääntyä ollenkaan. Sitten kun vihdoinkin pääsin esteen yli hevonen ei kääntynytkään ympyrälle vaan lähti äkki käännöksellä eri suuntaan ja minä eri suuntaan ja tipuin jäiselle kentälle. Se sattui kyllä aika paljon, mutta ei minua silti pelottanut ratsastaa seuraavalla kerralla. Mutta sitten, kun menin samaisella hevosella, jolta tipuin minua pelotti ihan kauheasti. Kaiken lisäksi menin silloin ilmaan satulaa sillä hevosella. Pian jouduin myös hyppäämään sillä, silloinkin minua jännitti. Kaikki meni kuitenkin hyvin.
     Tuon tapahtuman jälkeen minä en ole tippunut kertaakaan, vaikka lähellä se on ollutkin...
Viime kesänä siellä ratsastusleirillä meenasin tippua, kun menimme ilman satulaa hoitohevosillamme. Minun hoitohevoseni oli Hiski niminen hevonen. Hiski ei ollut silloin tietääkseni kovin hyvin koulutettu. Minä en silloin pärjännyt ollenkaan Hiskille ja se lähti kuskaamaan minua. Lopuksi minä en enää uskaltanut ratsastaa sillä. Sillä kerralla meenasin tippua monta kertaa.
     Nyt olen kuullut, että Hiski on ihan virallisesti opetus käytössä. Minua hieman jännittää, vaikka tiedänkin, että Hiski on rauhoittunut paljon viime kesästä. Erään blogin perusteella, johon eksyin jokin aika sitten, Hiski ei toimi kuitenkaan kunnolla kuin harvoilla taitavilla ratsastajilla.
     Olen kuitenkin varma, että leiristäni tulee mahtava! Kirjoitan sitten tänne blogiin leiristä postauksen.
Don (?)

Nimestä ei hajuakaan...

Tämänkään nimi ei muistu mieleen...

Kalle tai Calle?

Hiski

Jerinna

Pokeri

Tellan silmä


Suurin osa kuvista on serkkuni Eevan ottamia.



4 kommenttia:

  1. korjaus, viimeisessä kuvassa on Pokerin silmä, ei Tellan. :) Ja Calle C:llä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko muka Pokerin? Ihan varmasti on Tellan.

      Poista
    2. on Pokerin. Poksu oli kylmäyksessä silloin meillä. Silmäkuvaa ylempi kuva samalta kerralta :)

      Poista
  2. Okei, toi on vaa nii tumma toi silmän ympärys, ettei uskois et on pokerin.

    VastaaPoista